Savon Sanomat
21.4.1996


Suuren tyylin synty:
Harvinainen Mondrian-näyttely Sara Hildénin taidemuseossa

Kuvan rakastajat! Te, jotka arvostatte kuvataiteessa
etsimisen ja löytämisen prosessia!
 Teillä on harvinainen tilaisuus kokea hollantilaisen Piet
Mondrianin kehityskaari viisikymmennumeroisessa näyttelyssä
Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella.
Venäjälle matkaavan näyttelyn tuottaja on Taidekeskus
Retretti taustahahmonaan toimelias näyttelyorganisaattori
David Hasan.

Modernin taiteen arkkityyppi

Piet Mondrianin nimi ja teokset liittyvät hyvissä ja
pahoissa mielikuvissa modernin taiteen käsitteeseen.
Hänen ikonin  asemaan nousseet maalauksensa ovat
pelkistyneimmillään harmonisia ruudukoita, joiden
mustavalkoisuuden rikkoo muutama harkittu, kirkas värialue.
Hänen teoksensa kiteyttävät puhtaan etsinnän, jossa
hakeudutaan pois kaikesta turhasta selittävyydestä ja
päädytään yksinkertaiseen, musiikkia muistuttavaan
visuaalisuuteen.
 Mondrianin kehittämä tyyli on vaikuttanut ei-esittävään
maalaustaiteeseen ja välillisesti myös moderniin
arkkitehtuuriin voimakkaammin kuin kenenkään kuvataiteilijan
työ.
 Muistamme, että ensimmäiset abstraktit kokeilut alkoivat
Venäjällä vuosisatamme kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä.
Vassily Kandinsky teki omalla tahollaan kosmisia myrskyjä
muistuttavia maalauksia ja niinikään venäläinen Kashimir
Malevits etsi suurta henkeä suprematistisissa
sommitelmissaan.
 Samansuuntainen prosessi oli käynnissä Euroopassa.
Hollantiin oli 1917 perustettu De Stijl (Tyyli)-ryhmä ja
samanniminen lehti ajamaan taidelajien synteesiä ja ihmisen
asuinympäristön uudistamista.
Saksassa toimi vitaali Bauhaus-liike kouluineen ja hieman
myöhemmin suomalainen funktionalismi kantoi kekoon oman,
kauniin kortensa.
Näiden virtausten suoranaisia jatkajia ovat sodanjälkeiset
konstruktivistit kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa.
Useimmat vuosisadan alun taiteilijat joko palasivat
esittävään kuvaan tai alistivat taiteensa arkkitehtuurin
esineellistetyksi välikappaleeksi.
Mondrianin nostaa idoliksi se, että hän vei puhtaan muodon
etsinnän johdonmukaiseen loppuun asti ehdollistumatta
mihinkään suuntaan.
Tampereen näyttely onkin selkäpiitä miellyttävästi karmiva
näyte älyllisen etsinnän voimasta.

Hollantilaisen maiseman ankaruus

Prosessin esittely on kokoelman suuri ansio. Vuonna 1872
syntynyt Piet Mondrian (oik. Mondriaan) oli alun perin
suosittu maisemamaalari ja hankki elantonsa maisemilla ja
kukkamaalauksilla myöhemminkin.
 Lähdetään liikkeelle realistisista, selvästi kaupallisista
varhaistöistä – joukossa oikeita toritaulujakin – ja edetään
symbolistisviritteisistä maalauksista pelkistettyihin
kompositioihin, joiden viimeinen muuntuja on leveydeltään
varioituva, risteilevä viiva.
 Keskeinen on omenapuu-sarja, joka alkaa tarkoista,
rönsyileviä oksistoja esittävistä piirroksista ja
maalauksista, yksinkertaistuu rytmeiksi ja päätyy
abstraktioihin, joista varsinainen esittävä aihe on
kadonnut.
 Jäljelle on jäänyt luonnon rytmi ja sen lainalaisuudet.
Vaikka nämä maalaukset ovat ei-esittäviä niissä aistii
hollantilaisen luonnon karuuden.
Mondrian itse halusi neoplastisten teorioittensa mukaan
tehdä absoluuttista, esikuvista vapaata kuvaa. Tämä näyttely
tarjoilee kuitenkin alleviivaamattomana ajatusta, että
luonnon järjestys on vahvempi kuin ihmisen järjestelynhalu.
 Mondrianin kehitys esitellään hitaana, luonnon
kasvuprosessia muistuttavana tapahtumana.
Ohessa näyttely piirtää kuvaa ajasta, jolloin kommunikaatio
ja aatteiden välittyminen oli hitaampaa kuin nykyisen
tehoviestinnän aikana.


Omat kirjoitukset
Kunnon camp-henkeä
Menneen ajaton maalari
Dekonstruktiota, perkele!
Jean - Luc Nancy ja olemisen teatteri
Barbie-nuken myöhempi elämä
M.C.Escherin kuvat uskottelevat mahdottoman todellisuuden uskottavaksi
Huonosti käyttäytyvä patruuna
Satiiri on vaikea laji
IHMEen hyvää ITE-taidetta
Talon kuva,jonka aihe on muualla
Keskiluokan surumielinen kauneus
Uudisuvatko taidepolitiikan pelisäännöt?
Kalma-näyttely
Helene Schjerfbeck palasi lehtevien puiden varjoon
Picassoa odotellessa
Kolminkertaista naisenergiaa
Picasson vuosisata
Paul Cézanne: Sainte-Victoire
Seksiä,päiväkirjoja,lestadiolaisuutta
Kolme tapaa olla kuvataiteilija Kuopiossa
Mutkaista tietä sieltä tänne
Missä kulkee elämän ja taiteen raja?
Domus Pompeiana-tuhoutunut kaupunki herää eloon
Ammattitaiteilijan näkökulma kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen
Kenen suulla taiteilija saa puhua?
Tärkeää on mieleen jäävä kuva
Emännän ääni
Hetki ajatusten välillä
Kumu on Viron uuden kulttuurin merkittävin monumentti
Kuinka hiljaista voikaan olla/Kuvanveistäjä Jouni Airaksinen
Kolme mestaria pensselin varressa
Miksi kaikki rakastavat Hugoa?
Kourin keräelmä on Kiasman väärtti
Banaalin mestari
Tavallisuus pitää maailman pystyssä
Vieläkö itä on viisasten ilmansuunta?
Minun listani
Oikeutettuja korvauksia vai rosvousta?
Loukatun ihmismielen kuva
Suuren tyylin synty
Viatonten häirintää Onnelassa
Ulkoisen kauneuden ehdoton viileys
Ajan kuluessa
Ihmiselämä on taiteen subjekti




Mainintoja taiteilijasta
Julkaisut/media



KUVAGALLERIA --- etusivu | cv | artikkelit