Ateneumin taidemuseon suursatsaus on syyskuussa avautuva
Pablo Picasson teosten näyttely, joka tuo parisataa teosta
Pariisin Picasso-museosta Helsinkiin.
Picasso modernistisen, eurooppalaisen kuvataiteen
keskushahmo, jonka taiteen vaikutus on näkyvä myös Suomen
taiteessa.
Tämä tosiasia mielessä Ateneumin taidemuseo on koonnut
kokoelmistaan näyttelyn Picasson hengessä, jossa on Picasson
grafiikkaa ja joukko suomalaisia taiteilijoita, joihin
Picasso on vaikuttanut. 
 
Varhaisia ja myöhäisiä vaikutteita

Viime vuosisadan alku uusi radikaalisti kuvataiteen sisältöä
ja keinoja ja loi pohjan taiteelle, jota kutsumme
modernismiksi. Muun uudistumisen keskellä Picasso ja George
Braque loivat ensimmäisten joukossa kubismiksi nimetyn
kuvataidesuuntauksen.
Sen keskeinen elementti oli ilmiöiden purkaminen osiin ja
kuvapinnan manipulointi näiden asioiden esittelemiseksi.
Kubismi vapautti maalaamisen realismin kahleista loi uuden ,
kirjoitusmaisen maalaustavan jossa keskeistä oli kuvan
sisäinen logiikka ulkoisen jäljentämisen sijaan.
Nämä vaikutteet saapuivat Suomen taiteeseen kahdessa
vaiheessa. Muutamat Pariisissa kubismin periaatteisiin
tutustuneet toivat vaikutteet suomeen jo viime vuosisadan
alussa. Rohkeimmin näitä vaikutteita käyttivät teoksissaan
Ilmari Aalto ja Otto Mäkilä.
Varsinaisen maihinnousun kubismi teki Suomeen toisen
maailmansodan jälkeen, ”myöhäiskubistisen aallon” myötä.
Pablo Picasson vaikutus yksittäisenä taiteilijana oli tässä
keskeinen. Paitsi että oli rohkea muodon uudistaja Picasso
oli osallistuva,  auktoriteetteja kumartamaton taiteilija.
Espanjan sisällissodan aikainen Guernican kaupungin pommitus
antoi aiheen 1937 valmistuneelle maalaukselle, josta tuli
sodan jälkeisen taiteen keskeinen teos ja esikuva.
Suurimpia jossitteluja suomen monumenttitaiteessa on
Helsingin rautatientorilla sijaitseva, Wäinö Aaltosen
veistämä Aleksis Kivi-monumentti. Teoksesta on olemassa
kubistinen luonnos, joka kuitenkin oli liian radikaali
nuorelle Suomelle.
Kubismin vaikutus sodasta toipuvaan, uudelleen rakentavaan
Suomeen on näkyvä. Unto Pusan monumenttitaide on saanut
merkittävät vaikutteensa kubismista. Savolaisnäkökulmasta
monet 50-60- luvun julkiset  kuopiolaisteokset, etunenässä
Unto Heikkisen tuotanto ovat saaneet vaikutteita
myöhäiskubistisesta aallosta.
Ateneumin näyttelyn näkyvin lainaaja on Gösta Diehl, jonka
maalaus Pommitettu kylä ottaa elementtejä Picasson
Guernicasta.
Pablo Picasso oli myös maaninen piirtäjä ja erinomainen
taidegraafikko. Myös tämä puoli on vaikuttanut suomalaiseen
taiteeseen. Lars-Gunnar Nordströmin varhainen grafiikka
käyttää tilaa kubismin tavoin ja näkyy hänen myöhemmässä , 
ei-esittävässä tuotannossaan. Unto Koistisen piirrosjälki
palautuu Picasson klassisen kauden naisfiguureihin.
Anita Snellmanin varhaiskausi sai vaikutteita Picassolta ja
vaikka hän myöhemmässä maalaamisessaan vaelsi omia teitään,
hänen myöhäistuotannostaan on näyttelyyn poimittu maalaus
Kunnianosoitus Picassolle.