Savon Sanomat
10.3.2009


Keskiluokan surumielinen kauneus:


Tamperelainen Sara Hildénin taidemuseo täyttää tänä vuonna
30 vuotta. Liikenaisen ja kuvataidemesenaatin 4500 teoksen
kokoelman säilyttämiseen ja esilläpitoon rakennettu museo on
tuonut Suomeen monia nykytaiteen klassikoita kuten Joseph
Beuys, Alberto Giacometti , Piet Mondrian ja Gerard Richter.
Juhlanäyttelyn taiteilijaksi on kutsuttu amerikkalainen Alex
Katz (s.1927), joka 82-vuotiaana on täydessä
luomisvireessä.

Pop-taiteilijoiden aikalainen

Katz aloitti taiteilijanuransa samoihin aikoihin kuin Andy
Warhol , Edward Kienholz ja Sol  Lewitt.
Hänen tuotantonsa on kuitenkin ollut Euroopassa  heikosti
tunnettua . Vasta parin viime vuosikymmenen aikana on täällä
huomattu hänen realisminsa erityisyys.
Alex Katzin maalausten aihemaailma on sama kuin pop-taiteen.
Hän on itse myöntänyt, että mainonnan tapa sommitella kuvaa
– esittää hahmoja osakuvina ja käyttää voimakkaita
taustavärejä – on vaikuttanut hänen kuvakieleensä. Usein
hänen maalauksistaan ovat kookkaita kuin tienvarsimainokset
tai elokuvateatterin kangas.
Realistiset hahmot ovat kauniita ja yleisen, vain vähän
kausittain varioituvan länsimaisen muotikoodin mukaan
puettuja, kammattuja ja meikattuja. Ne ovat asettuneet
katsottaviksi kuin televisiomainos tai myyntiluettelon
tuotekuvat.
Maalaukset ovat korostetun pinnallisia. Syvää tilailluusiota
ei luoda - päinvastoin Katz esittää mallinsa usein
leikattuina, paperinukkemaisina silhuetteina (cut-out) ,
joissa sekä etu - että takapuoli näytetään ikään kuin
vakuudeksi, että kaikki on näkyvillä.
Maalauksista puuttuu kuitenkin pop-taiteen aggressiivisuus.
Ne ovat kuin cool-jazz , jonka eleettömyyttä taiteilija
pitää suurena ihanteenaan.

Tarkoin harkittu spontaanius

Katzin taide on kaunista ja sen maalaaminen välitöntä ja
luomishetkenään syntyneen oloista. Näyttelyssä esitettävästä
videosta kuitenkin näkee, että lopputuloksen vaivattomuus
syntyy tarkan esityön kautta. Kuvien hahmot luonnostellaan ,
värimaailma mietitään ,sommittelu  tehdään valmiiksi ja
siirretään kankaalle niin, että maalaamisprosessi on
keskittyneen vapaa ja meditatiivinen.

Maalausten mallit ovat usein taiteilijan läheisiä tai
tuttavia; merkittävin muusa on koko uran ajan ollut
aviopuoliso Ada, jonka tyylikäs hahmo toistuu teoksissa
usein. Kauneuden palvojana Katz käyttää malleinaan myös
huippumalleja. Ollaan kaupunkikulttuurissa. Katzin
luontokuvatkin viittaavat vapaa-aikaan ja kuluttamiseen.

Alex Katzin taidetta ei ole osattu sijoittaa mihinkään
kategoriaan. Niiden omissa oloissaan olevia ,
kevyen elegantteja hahmoja on verrattu milloin japanilaisen
Utamaron puupiirroksiin, milloin Michelangelo Antonionin
elokuviin, milloin Anton Tsehovin teoksiin.
Maalauksia on vaikea sanaistaa , koska niiden muoto ja
ulkoasu ovat niin puhdasta maalaamista.
Kuitenkin niiden realistiset aiheet houkuttelevat
tulkintoihin. Katzin keskiluokkainen kulutusmaailma on tuttu
kaikille läntisessä markkinataloudessa eläville. Se on
aikakauden kuva, jonka tapaa muussakin amerikkalaisessa
taiteessa kuten Woody Allenin elokuvissa tai John Updiken
novelleissa.
 Alex Katzin alleviivaamaton tapa esittää hahmonsa säilyy
mielessä kauan näyttelyn jälkeen . Olikin jo aika saada tämä
merkittävä amerikkalainen taiteilija suomalaisen
taideyleisön nähtäväksi. 






 


Omat kirjoitukset
Kunnon camp-henkeä
Menneen ajaton maalari
Dekonstruktiota, perkele!
Jean - Luc Nancy ja olemisen teatteri
Barbie-nuken myöhempi elämä
M.C.Escherin kuvat uskottelevat mahdottoman todellisuuden uskottavaksi
Huonosti käyttäytyvä patruuna
Satiiri on vaikea laji
IHMEen hyvää ITE-taidetta
Talon kuva,jonka aihe on muualla
Keskiluokan surumielinen kauneus
Uudisuvatko taidepolitiikan pelisäännöt?
Kalma-näyttely
Helene Schjerfbeck palasi lehtevien puiden varjoon
Picassoa odotellessa
Kolminkertaista naisenergiaa
Picasson vuosisata
Paul Cézanne: Sainte-Victoire
Seksiä,päiväkirjoja,lestadiolaisuutta
Kolme tapaa olla kuvataiteilija Kuopiossa
Mutkaista tietä sieltä tänne
Missä kulkee elämän ja taiteen raja?
Domus Pompeiana-tuhoutunut kaupunki herää eloon
Ammattitaiteilijan näkökulma kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen
Kenen suulla taiteilija saa puhua?
Tärkeää on mieleen jäävä kuva
Emännän ääni
Hetki ajatusten välillä
Kumu on Viron uuden kulttuurin merkittävin monumentti
Kuinka hiljaista voikaan olla/Kuvanveistäjä Jouni Airaksinen
Kolme mestaria pensselin varressa
Miksi kaikki rakastavat Hugoa?
Kourin keräelmä on Kiasman väärtti
Banaalin mestari
Tavallisuus pitää maailman pystyssä
Vieläkö itä on viisasten ilmansuunta?
Minun listani
Oikeutettuja korvauksia vai rosvousta?
Loukatun ihmismielen kuva
Suuren tyylin synty
Viatonten häirintää Onnelassa
Ulkoisen kauneuden ehdoton viileys
Ajan kuluessa
Ihmiselämä on taiteen subjekti




Mainintoja taiteilijasta
Julkaisut/media



KUVAGALLERIA --- etusivu | cv | artikkelit