Savon Sanomat
19.5.2009


Helene Schjerfbeck palasi lehtevien puiden varjoon:

Taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862-1946) tuotantoa
esittelevät näyttelyt ovat olleet sensaatioita  
Keski-Euroopassa parin viime vuoden aikana. Hämmästyttäviä
ovat olleet myös hänen teoksistaan taidehuutokaupoissa
maksetut hinnat.
Raaseporiksi uudelleen nimetty Tammisaaren kaupunki oli
Schjerfbeckin synnyinpaikka, jonne hän säännöllisesti palasi
maalaamaan. Pisimmän yhtenäisen jakson hän asui kaupungissa
1925-1946.
Länsi-Uudenmaan maakuntamuseoon on koottu 52 teosta
sisältävä näyttely, joka sisältää tuonkin jakson teoksia.
 
Utelias erakko

Usein sairastelevan Schjerfbeckin elämää hankaloitti lapsena
saatu lonkkavamma, joka rajoitti hänen liikkumistaan.
Muutenkin lähipiirinsä tarkoin seulova maalari oli erakko,
joka kuitenkin seurasi kansainvälisen taiteen uusimpia
virtauksia sekä maalaustaiteessa että kirjallisuudessa. Hän
tunsi hyvin Picasson kokeilut, Modiglianin venytetyt hahmot
vaikuttivat häneen ja hän palasi alinomaa maalaustaiteen
klassikoihin kuten El Grecoon.
Länsi-Uudenmaan museon näyttelyn parasta antia on se, että
se näyttää Schjerfbeckin ilmaisun kehittymisen varhaisen
luonnoslehtiön pedantista jäljestä myöhäiskauden art deco-
vaikutteiseen tyylittelyyn. Omaa ilmaisuaan etsiessään hän
on  rohkea  ja Suomen aikalaistaiteilijoiden joukossa
ilmestysmäinen hahmo. Nykykatsannossa hänen monet
maalauksensa ovat jo aidosti moderneja häivyttäessään
kertovan aiheen  maalaukselliseen eleeseen .

Rakkautta ja kärsimystä

Vuoden 1915 maaliskuussa
metsänhoitaja-kirjailija-taidemaalari Einari  Reuter
(1881-1968)alias H.Ahtela tuli käymään ja siitä alkoi
elämänpituinen ystävyys. Siihen sisältyi runsas
kirjeenvaihto ja 1917 Reuter kirjoitti taiteilijasta
ensimmäisen monografian – harvinainen tapaus sen ajan
Suomessa.
Seuraavan vuoden elokuussa Reuter tuli Tammisaareen
maalaamaan ja lomailemaan. Tuolta kesältä on peräisin
maalaus Purjehtija, joka näyttää ruskettuneen, nuoren miehen
Schjerfbeckille epätyypillisessä auringon valossa.
Näyttelykirja tulkitsee teoksen  rakastuneen naisen
maalaukseksi.
Reuterin kihlautuminen myöhemmin samana vuonna oli
Schjerfbeckille järkytys, joka näkyy seuraavien maalausten
synkentyneessä väriskaalassa.
Mallit olivat Schjerfbeckille tärkeitä, mutta hän ei koskaan
näyttänyt heille lopullista teosta eikä seurustellut heidän
kanssaan. Näillä reunaehdoilla malleja ei ollut jonoksi  ja
osin tästä syystä ,osin mesenaattinsa Gösta Stenmanin(
1888-1947) toivomuksesta Schjerfbeck päätyi versioimaan
varhaiskautensa teoksia kuten Tanssikengät  ja Toipilas,
jotka ovat näyttelyssä esillä.
Kuuluisia omiakuvia on tässä näyttelyssä kolme. Varhaisen
kauden keveys vaihtuu myöhemmän kauden illuusiottomaan
varmuuteen.

Kesänäyttely parhaimmillaan

Lehtevien puiden varjossa – näyttely on tapaus. Sen teokset
on lainattu monista museoista ja yksityiskokoelmista
Ruotsista ja Suomesta ja joukossa on muutama ensimmäistä
kertaa esillä oleva.
Näyttelyn koonnut Leena Ahtola-Moorhouse  on tehnyt tarkkaa
työtä. Näyttelykirjassa on runsaasti malleja ja
maalauspaikkoja esitteleviä valokuvia ja niitä taustoittava
teksti on kiehtovaa luettavaa.
Runsas kirjemateriaali konkretisoi tapahtumia. Näyttää
siltä, että Schjerfbeckin elämä ja tuotanto tarjoavat
tutkijoille työtä moneksi sukupolveksi eteenpäin.
Raaseporin kaupunki on säilyttänyt kaunista
puuarkkitehtuuriaan niin, että monet maalauksissa esiintyvät
miljööt ovat edelleen olemassa. Tämä vanhojen rakennusten
säilyminen ja Helene Schjerfbeckin ajan ylittävä läsnäolo
luovat mielentilan, joka pitää otteessaan kauan.

”Lehtevien puiden siimeksessä” Helene Schjerfbeck
Tammisaaressa. Tammisaaren museokeskus.27.09.2009 saakka.




Omat kirjoitukset
Kunnon camp-henkeä
Menneen ajaton maalari
Dekonstruktiota, perkele!
Jean - Luc Nancy ja olemisen teatteri
Barbie-nuken myöhempi elämä
M.C.Escherin kuvat uskottelevat mahdottoman todellisuuden uskottavaksi
Huonosti käyttäytyvä patruuna
Satiiri on vaikea laji
IHMEen hyvää ITE-taidetta
Talon kuva,jonka aihe on muualla
Keskiluokan surumielinen kauneus
Uudisuvatko taidepolitiikan pelisäännöt?
Kalma-näyttely
Helene Schjerfbeck palasi lehtevien puiden varjoon
Picassoa odotellessa
Kolminkertaista naisenergiaa
Picasson vuosisata
Paul Cézanne: Sainte-Victoire
Seksiä,päiväkirjoja,lestadiolaisuutta
Kolme tapaa olla kuvataiteilija Kuopiossa
Mutkaista tietä sieltä tänne
Missä kulkee elämän ja taiteen raja?
Domus Pompeiana-tuhoutunut kaupunki herää eloon
Ammattitaiteilijan näkökulma kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen
Kenen suulla taiteilija saa puhua?
Tärkeää on mieleen jäävä kuva
Emännän ääni
Hetki ajatusten välillä
Kumu on Viron uuden kulttuurin merkittävin monumentti
Kuinka hiljaista voikaan olla/Kuvanveistäjä Jouni Airaksinen
Kolme mestaria pensselin varressa
Miksi kaikki rakastavat Hugoa?
Kourin keräelmä on Kiasman väärtti
Banaalin mestari
Tavallisuus pitää maailman pystyssä
Vieläkö itä on viisasten ilmansuunta?
Minun listani
Oikeutettuja korvauksia vai rosvousta?
Loukatun ihmismielen kuva
Suuren tyylin synty
Viatonten häirintää Onnelassa
Ulkoisen kauneuden ehdoton viileys
Ajan kuluessa
Ihmiselämä on taiteen subjekti




Mainintoja taiteilijasta
Julkaisut/media



KUVAGALLERIA --- etusivu | cv | artikkelit